Kommelluksia

Hei vaan!

Taas on kulunut koko päivä ja vasta nyt sain ruokaa!! Mihin tämä maailma on oikein menossa? Missä ovat lapsuuteni säännölliset ruoka-ajat?

Alkoi jo melkein kiukuttaa, ja maailma tuntui kaatuvan niskaani. Mutta nyt on hyvä. Aion kohta nautiskella minttuteetä.

Luulen, että sain äsken tekstiviekstin. Käympä katsomassa oliko se totta.

...

Ei se ollut tekstiviesti. Se oli googlen turvallisuusilmoitus! Miksi minulle aina käy näin?


Huomenna matka alkaa. Eilen tulin jo Turusta Poriin. Vanhempieni auto oli mennyt rikki, joten matka oli jännittävä, mutta selvisimme siitä.

Tänään kävi ilmi, että äitini passi oli vanhentunut! Voi veljet miten huono mäihä! Samalla muistin, että itselläni ei edes ole passia mukana! Se on jäänyt Turkuun! Voi miten hajamielinen olenkaan! Synkkyys alkoi vallata mieltäni ja... voi! Ajatukseni katkesi sillä sain äsken, aivan yllättäen, hikan! Hik! Hik! Koitan nieleskellä sen pois. Malttakaa hetki.

Huoh. Mikään ei tunnu auttavan. Koitin nieleskellä, seisoa yhdellä jalalla, hyppiä, olla pää alaspäin, pidättää hengitystä ja tehdä vaa'an, mutta hikka on minussa sinnikkäästi, eikä suostu poistumaan. Opettelen siis elämään sen kanssa.

Olemme lähdössä perheeni kanssa Lontooseen moikkaamaan siskoani, joka asuu siellä. Saa nähdä mitä reissusta tulee! Lentomme lähtee Helsinki-Vantaan lentokentältä 08:00 aamulla. Lähdemme ajamaan vuokratulla autolla (koska vanhempieni auto todella meni rikki) Porista klo: 03:00 aamulla, koukkaamme Turun kautta hakemassa passini, koitamme saada Äitille väliaikaispassin lentokentältä ja toivottavasti pääsemme aamulla kaikki matkaan.

Kerron huomenna miten meni!